keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

3. Selvitys koskien rahakätköä Jari Aarnion tontilla

(Lainaten Jarin epäviralliseksi laskettua lausuntoa rahakätköstä)

Åke oli jäänyt kiinni näpistämästä tarjouskahvia- ja pullaa Näsin Lidlistä, Porvoossa ja me kuumotettiin siitä Nasserin ja Viktorin pirijemmoista, kun se sitten sanoi että kertoo vain ja ainoastaan minulle jos päästetään hänet menemään ilman pahempia sanktioita. No mä viittasin jätkille että lähtee vaikka hakemaan kahvia, kun Åkella oli sitä pullaakin mukana siinä ja mä odotin että nyt tulis infoa, millä saatais Nasser ja Viktor häiritsemästä mun säätöjä.

Åkelta pääsi sitten suustaan semmoinen litania meriselitystä, ettei moista ole kuultu edes Seiskaliven julkkisblogeissa: Åke kertoi ihan pokkana, että sillä on tiedossaan jossakin metikössä ikivanha, muinaissuomalaisten pakanauskontojen uhrikaivo, jonka ikä ulottui ihan Kalevalan aikoihin. Aikamoinen kalavale, mutta Åke oli niin vakuuttava että mä aattelin että hittooks siinä, Åke on Åke ja on Åken suusta hullumpiakin juttuja kuultu.

No Åke sitten sanoi, että se tarttee huomiseen asti aikaa ja se pistää sitten viestiä että mihin mun pitää ajaa tapaamaan sitä. Åke oli niin vakuuttava, että ei mulla ollut mitään syytä epäillä Åken puheita, joten sovittiin että se laittaa mulle viestiä että mihin pitää tulla ja milloin. Åkeltä tuli sitten viikon päästä viesti, että hän olisi siellä ja siellä tien reunassa venailemassa ja pisti koordinaatit GPS:llä. Mä sit ajoin sinne yksin, koska Åke niin neuvoi.

Mä tapasin Åken ja Åken kanssa sitten ajeltiin vähän matkaa mettätietä keskelle ryteikköä kunnes Åke sanoi että tähän pysähdytään. Mä siinä ryteikössä tarpoessa yritin tiedustella vaivihkaa, että mikä Åkella nyt oli kestänyt siinä paikan etsimisessä ja Åke mumisi jotakin pääoman keräämisestä uhrilahjaksi, joten päätin että sehän on ihan pätevä syy ja jatkettiin matkaa. Me pysähdyttiin yhdelle semisti aukealle alueelle, jossa oli parit lapiot jo odottelemassa.

Åke otti toisen lapioista ja alkoi höpöttämään Sammon pelastetuista rippeistä ja kuinka muinaiset Seppo Ilmarisen palvojat olivat ne Sammon jäänteet heittäneet kaivoon, minkä ne oli sinne maastoon kaivaneet. Jokin siinä Åken tyylissä kertoa sitä tarinaa oli niin lumoavaa että ihan huomaamattani olin alkanut kaivamaan samaan tahtiin Åken kanssa sitä roudan kovettamaa juurakkoa. Kysyin sitten Åkelta, että kuinka kauan tässä pitää kaivaa että me löydetään se kaivo, mihin Sammon palaset oli haudattu, kunnes kuulimme lapion osuvan johonkin kovaan.

Kiveähän se oli ja muistutti aika paljon Iso-Roban rotvallikiviä, mutta Åken sanoin se oli jääkauden tuomia lohkareita ja merkki siitä, että perillä ollaan! Åke sitten otti taskustaan pari ryppyistä kaksikymppistä, pisti ne Fima-pussiin ja käski laittamaan kiven niiden päälle. Åke oli niin luonteva ja vakuuttava, että mähän tein mitä käskettiin, ei ne mun rahoja kuitenkaan ollut vaan Åken. Kysyin sit Åkelta että ”mitäs nyt?” Åke sanoi että ”sä lähet nyt himaan ja mä jään kaivamaan tätä kuoppaa takasin umpeen ja ylihuomenna tavataan samassa paikassa siihen ja siihen aikaan, niin Åke näyttää kuinka taikoja tapahtuu." No mä lähdin ja Åke jäi siihen kuopan reunalle nojailemaan lapioon.

Parin päivän päästä Åke sitten soitti ja pyysi hakemaan että mentäisiin katsomaan kuoppaa ja väitettyä Sammon hautakaivoa. Saavuttiin siihen ryteikölle ja kaivuukohdalle ja pienen kaivamisoperaation jälkeen lapio kolahti siihen samaiseen kiveen. Siirsin kiveä hieman ja ällistykseni oli suuri: Fima-pussissa oli kahden ryppyisen kakskymppisen sijaan KOLME VIIDENKYMPIN SETELIÄ!

Mä sit kysyin Åkelta että onko se kertonut tästä salaisuudesta kenellekään muulle ja se vannoi, että ei ikinä kertoisi Sammon hautakaivosta ja sen rahataiasta kenellekään muulle kuin parhaalle kaverilleen, eli minulle. Mä sit lupasin Åkelle, että mä päästän sen suullisella varoituksella näpistyksestä sillä ehdolla, että tää salaisuus säilyy meidän kahden välisenä. Åke kysyi että ”mitäs sitten?” Mä sanoin Åkelle että ”sä lähet nyt himaan ja mä jään tähän nyt funtsimaan, että mitä mä teen seuraavaks.” Åke pummi yhen viiskybäsen siitä taksia varten ja mähän annoin sen sille, koska nyt mulla olisi ehtymätön rahavaranto Sammon hautakaivon rahoja lisäävän taikavoiman ansiosta.

Lopun te tiedättekin. Vaimohan ei tykännyt yhtään siitä rakennusprojektista, minkä mä pistin pystyyn siihen tontille, jonka mä ostin siinä taikakaivossa lisäännyttämillä rahoillani. Kaiken mä maksoin parilla rypistyneellä kaksymppisellä, mitkä nekin oli Åken rahoja, mitkä mä maksoin sille takaisin sillä viiskybäsellä. Hitto vieköön, Åkehan se on mulle vielä kympin velkaa! MENKÄÄ SITÄ TENTTAAMAAN ÄLKÄÄKÄ REHELLISTÄ POLIISIA PIINATKO!


http://yle.fi/uutiset/il_huumepoliisin_paallikon_jari_aarnion_tontilla_iso_rahakatko/7241914

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti